Jokin aika sitten kerroin, että äiti sai hienon uuden pyörätuolin. Hieno se onkin. Mutta. Kuten usein muutenkin asiat ovat hankalia omaishoidossa kuten harakalla tervatulla katolla. Kun saa pyrstön irti, tarttuu nokka.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tätä pyörätuolia on hyvin hankalaa siirtää rappuja alas vanhan hissittömän talon kierreportaissa. Vanha tuoli oli siinä suhteessa paljon helpompi. Onneksi meillä on vakikuljettaja Kari Ring, joka aina suhtautuu hienotunteisen ammattilaisen tavoin kaikkiin vastoinkäymisiin. Mutta kyllä näkee, että pyörätuolin vetäminen on raskasta riskillekin miehelle. Minä kun olen varmistajana vain, pääsen helpolla.
Jospa apuvälinetekniikan kehittämiseen suunnattaisiin noin 1 % siitä energiasta rahasta ja intohimosta, millä kaikenlaista viihdetekniikkaa kehitetään, silloin asiat olisivat aivan toisin.
Kohta ryhdyn tekemään omia www-sivujani:
Tänään keskiviikkona 21.11. joskus hyvin myöhään illalla, tai yöllä, sivut alkavat valmistua. Riippuu siitä, miten omaishoitajan aika antaa myöden.
Veikko
http://aijajoogi.vuodatus.net/
Kommentit